Paljon paljon kuulumisia

Moi!
Toinen kuukausi takana.Tää kuukausi on ollut vähän sellanen et joka päivä vaihtelee fiilis. Välillä haluis vaan pois eikä huvita yhtään mikään ja seuraavana päivänä oon sit taas maailman onnellisin, että oon täällä. Huonoimat fiilikset oli pari viikkoa sitte. Sillon oli kunnon turhautumisviikko. Nukuin tosi huonosti kun oli ihan super kuumat ilmat, olin kipeenä, lapset kiukutteli ja tuntu etten osaa puhua enkkua enkä oo oppinut mitään eikä mulla oo kavereita.
Tää oli onneks vaan se yks viikko.

1. Naapurin 3v suostuu välillä liikkumaan vaa jos otan sen reppuselkään. 

2. Aamupalaa

3. Sattumalta eksyin Rhodes nimiseen paikkaan ja oli niin ihanan näköstä, et mielelläni muuttaisin!

4. Ikean lihapullilla oli ihan pakko käydä. Maistu muuten ihan samalta ku Suomessa! 

Nyt tavallinen tylsä ja tuttu arki on alkanut kunnolla. Enään ei kaikki oo niin uutta ja kivaa. Alussa normaalit arkipäivätki oli niin ihania kun kokoajan teki ja oppi kaikkee uutta.
Nyt viikonloppu on aina viikon ehdoton kohokohta kun tietää et pääsee tekemään kaikkea hauskaa. Nyt oon löytänyt tietyt suomitytöt ja tietyt aussit, joiden kanssa aina on.

Käytiin suomityttöjen kanssa testaamassa Sydneyn yö- ja hostellielämä!

Teen naapuriin lastenhoitokeikkaa, jossa tytöt 3v ja 6v. Oon siellä jokainen perjantai ja aina 11h putkeen. Se on se mun viikon pahin päivä mitä stressaan aina ihan hirveesti etukäteen. Ne lapset on ihan kamalia oikeesti. Vaikka kuin monessa perheessä oon hoitanut lapsia niin nää on pahimmat. Mun pitää huolehtia isompi tyttö kouluun aamulla ja sieltä pois. Koululle on suunnilleen kilometrin kävelymatka ja jos kävelen sen ilman lapsia niin alle 10min. Lasten kanssa siihen menee melkein tunti..Vuorotellen ne jää istumaan keskellä autotietä itkemään ja huutamaan millo mistäkin syystä. Ei auta kädestä repiminen ku sit ne huutaa et sattuu, huutaminen, uhkailu tai lahjominenkaa ei toimi. Mut voin sanoa, että ihan noiden lasten vanhempien syytä. Lupaan, että mäki olisin parempi kasvattamaa lapsia :D
Tänään esimerkiksi ku olin hakemassa sitä tyttöä koulusta niin hän päätti ettei haluu kotiin vaa leikkiä kaverinsa kanssa koulun pihalla. Siellä sit melkei tunnin juos mua karkuu vaikka meil ois ollu sika kiire kotiin. Samaa aikaa tää pienempi itkee ja huutaa mun sylissä, että kuuma ja väsyttää.
Kyl siinä aina itku pääsee päivän päätteeks, että selvis päivästä ja vihdoin pääsee omaa kotiin omien ihanien lasten luo.
Oon maailman onnellisin näistä mun omista lapsista täällä kotona. En vaihtais mihinkää! Muutenkin tää perhe on kyllä oikeesti aika super ihana. Hostäidin ja tytön kanssa aina puhutaan vaikka mistä ja nauretaan ihan sikana! Lauantai aamusin kuunnellaa Macklemorea sen tytön kanssa ja leivotaan muffinseja. Ja nää on aina tosi kiinnostuneita mun fiiliksistä, jaksamisesta ja ihan kaikesta. Aina kyselee mitä viikonloppusuunnitelmia, onko koti-ikävä, oonko tutustunu uusii ihmisii ja kertoo aina ideoita mihin kannattaa mennä täällä Sydneyssä.

Mut nyt alkanut vähän olemaan sellanen olo, et kaipas jotain vaihtelua ja vähän salaa jo toivon, että mun aika loppuis jo tässä perheessä. Hirvee hinku päästä reissaamaan ja farmille töihin. Tosi ärsyttävää vaan joka ilta suunnitella tulevia reissuja ku tietää et pääsen todennäköisesti niitä toteuttamaan täällä vasta vuoden päästä.
Mut kyllä uskon et jaksan vielä 3kk täällä!

En myöskää kestä tätä säätä täällä. Yks päivä oli yli 40 lämmintä ja sitte seuraavana päivänä +16 ja vettä sataa kaatamalla. Ihan super rasittavaa.

❤ Nelly

Uusia kavereita

Moi! Eka kuukausi nyt vietetty täällä. Ihan super nopeesti mennyt aika. Alkaa tulla jo pieni paniikki, että miten kerkeen tekemään ja näkemään kaiken täällä Sydneyssä neljässä kuukaudessa. Vapaapäiviä mulla on siis viikossa kaksi; yksi arkipäivä ja sunnuntai. Sillon arkipäivänä en yleensä jaksa lähtee keskustaan asti et mielummin pyöräilen 5km meidän ´keskustaan´. Siellä on sellanen suht. iso kauppakeskus, jossa on tärkeimmät aussi vaatekaupat, mäkkäri, sushia ja ruokakauppoja ;)

Yhtenä sunnuntaina tapasin kaksi muuta au pairia. Toinen oli saksalainen ja toinen jenkeistä. Käytiin kattomassa tärkeimmät nähtävyydet, pienessä huvipuistossa ja tollasessa vähäniinku puutarhassa, missä oli ravintola, papukaija ja tosi paljo kaikkia ihania juttuja! Oli ihan kivaa, mutta aika vaikeeta löytää yhteistä puhumista ja vielä englanniks.. Mun pitää aina miettii etukäteen mitä sanon niin en aina päässy juttuihin mukaan.

Viime viikolla tapasin kaks suomalaista tyttöä! Oli maailman ihaninta päästä puhuu suomea ja tekemään kaikkee kivaa. Tuntu ihanku olis ollu kavereiden kanssa vaan ulkomailla reissussa. Käytiin tutkimassa Palm Beach läpi ja oli tosi ihanan väristä hiekkaa ja vettä. Otettiin myös ferry ja mentiin viereiseen kansallispuistoon ku oltiin kuultu huhuja, että siel saattais olla kenguruita :D Ferry-matka makso edestakasin $16 ja puistoon piti maksaa vielä sisäänpääsy, joka oli aikuiselta $3 ja alle 15-vuotiailta $2. Ostin lastenlipun ja myyjä kysy, että nii kuinkas vanha oot. Sanoin, että oon 14 ja hyvin meni läpi ja säästöä tuli $1!
Kenguruita ei näkynyt, mutta wallabeja oli tosi paljon siellä vapaana. Loppujen lopuks oltiin ehkä 1h siellä puistossa ja se riitti. Eli vähä meni hukkaan noi rahat, mut ainaki meil oli hauskaa :)

Tässä kuvia mun vapaapäivältä, jolloin kävelin yksin sellasen kuuluisan kävelyreitin Bondi-Coogee. Sen pituus oli n. 6km. Matkan varrella oli 4 tai 5 eri rantaa, jossa pysty aina käydä uimassa. Mun lemppari oli ehdottomasti se kaikista kuuluisin ja monen varsinki aussilaisen vihaama Bondi Beach. Hiekkarannan lisäks siellä on vieressä sellanen iso nurmikkoalue, josta tykkään sikana ku en kestä muute et sitä hiekkaa on iha joka paikassa :D Ja siinä lähellä kivoja kauppoja ja ravintoloia toisinku niillä muilla rannoilla.

Ja lopuksi vielä pari kuvaa mun ja J:n arjesta. Oon ihan rakastunu tohon poikaan! Se on vaan niin ihana. Välillä pyydän, että haluisko se auttaa mua tyhjentää tiskikoneen ni aina innoissaan tulossa auttamaan. Yks päivä se myös kysy saisko hän pestä ikkunoita :D Oon opettanu Suomea pikkasen ja tähä mennes J on oppinut laskemaan kymmeneen ja sanomaan muutamia sanoja esim. ylös, alas, istu ja nätti.

❤ Nelly

Ekat viikot

Moi!
Mulla täällä kohta ekat kaksi viikkoa takana.

Matka tänne sujui tosi hyvin. Viisumin kanssa oli jotain ongelmaa Suomen päässä, mutta se selvis soittamalla Australiaan!

 Helsingistä Dohaan (6h) matkalla nukahdin jo ennen ku kone oli edes noussu ilmaan. Jatkolento oli 15h pitunen ja sekin meni nukkuessa aika nopeesti.

Sydneyn tullista selvisin kans hyvin läpi, vaikka mulla oli vaikka mitä tullattavaa niin ei heitä onneks kiinnostanu niin paljoa, että ois mun laukkua tutkinut. Tullin jälkeen lähdin ettimään parkkipaikkaa mihin hostäiti lupasi tulla vastaan. Jouduin hetken siellä ootella, kunnes yhdestä autosta kuului pikkupojan ääni ´Hi Nellyy!!´. Autossa pääsin sitte tän 4v pojan tentattavaks mm. Tykkäänkö käydä mäkkärissä ja osaanko tehdä juustotousteja. 

 Kaikki on mennyt ihan super hyvin. Tällä hetkellä tää perhe tuntuu ihan täydelliseltä. Lapset on ihania ja tosi kärsivällisiä. Ne jaksaa selittää, jos en tiiä jotain sanaa tai en tiiä mihin tavarat kuuluu laittaa. Vanhemmat aina kysyy mua mukaan, jos he on lähdössä jonnekkin. 

Käytiin sunnuntaina koko perheen kanssa myös nopeesti kiertämässä Sydneyn keskustassa ja rannalla. Rannalle ku mentiin ni heti alko summeri soimaan, joka tarkoittaa shark alarmia! Noi lapsetki kuuli sen ekaa kertaa. Eli ei päästy uimaan tällä kertaa. 

Työpäivät on sujunu tosi hyvin. Parina ekana työpäivänä perheen tyttö 8v oli kans tääl kotona ku oli kesäloma niin oli suuri apu kaikessa. Nyt ollaan oltu pojan kanssa kahestaan ja tosi hyvin pärjätty. Isoin ongelma taitaa olla toi tv mitä se kattelis mielellään vaikka koko päivän. Ollaan paljon kokkailtu yhdessä kaikkee hyvää esim. erilaisia tousteja, hedelmäsalaatteja, -kuppeja, -smoothietia ja hän opetti mulle myös et miten tehään banaanipannareita ja banaanijätskii. Ihmeen fiksu 4 vuotiaaks!

Kirjoitan joskus tarkemmin mitä mun työpäivät pitää sisällään :)

Teen myös naapuritaloon babysitting keikkaa 1-2krt viikossa ja siellä on 3 ja 6 vuotiaat tytöt. Oli aika kauhukakaroita, mutta kestän kyllä ku he maksaa nii hyvin mulle :D

Enkku sujunut yllättävän hyvin. Ymmärrän mitä mulle puhutaan, mutta sit vastaaminen on vähän vaikeempaa. Mut oon yllättyny etten ookkaan iha niin huono ku kuvittelin! Latasin myös puhelimeen sellasen sanakirjan mikä toimii myös ilman nettiä ja se on ollu tosi hyödyllinen varsinki ku oon ton pojan kanssa tääl kotona. Kun hän puhuu ja selittää hirveesti ja jos siellä on välissä joku outo sana ni laitan sen vaa siihe sanakirjaa ni siten opin noita sanoja. En hirveesti viiti pyydellä et hän selittäis mitä mikäkin sana tarkottaa, mut siltä tytöltä ja vanhemmilta voi kyl kysyä suoraan ku he osaa selittää kunnolla.

Sain hommattua ittelleni myös Australialaisen pankkitilin ihan ite pankissa!

 Koti-ikävää ei oo ollut yhtään. Ainakaan vielä. Oon tosi ilonen et saan olla täällä lämpimässä ja tehä kokoajan kaikkee uutta ja kivaa et en oo kyllä vähään aikaan tulossa pois ;)

Iltasin ku on nukkumaan menossa ni monesti yhtäkkii säpsähdän ja mietin et mitä ihmettä, et oon niiku ihan oikeesti täällä ja ihan yksin. Iha hassuu!

Täällä puolella palloa kaikki siis tosi hyvin.

❤ Nelly